16.10.2006

Ikkunalaudan aarteita







Vaihteeksi tulee sisäkuvia, kuvia ikkunalaudan aarteista. Flunssa pitää nyt sisällä, muta ei estä kuvausharjoituksia. Ylemmässä paperiveitsen pää, alemmassa kirjevaaka ja Lidlistä vuosi sitten ostettu ihmeellinen pikkukukka, joka sinnittelee huolimatta koko kesän unohduksesta takapihan puskan juureen.

13 Comments:

At 16/10/06 8:12 ip., Anonymous Anonyymi said...

Noita vaakoja minulla on enemmän kanssa.Innostun välillä keräilemään vaakoja, rei'ittäjia, naimareita ja muuta pientä konttorikamaa. Olen tehnyt konttorihommia näihin aikoihin asti. En varmaan voisi elää ilman mappeja ja muovitaskuja. En aio liittää tähän hymiötä. Olen tosissani tai sitten en. Juuri tuollaista vaakaa kuin iineksen kuvassa minulla ei ole. Saatan ostaa, jos kohdalle sattuu, mutta en tuota.

 
At 16/10/06 8:14 ip., Blogger vintti said...

Oih, minulla on tuon sinun vaa'an kaveri ihan tuossa nenäni alla.
Ne on kauniita!

 
At 16/10/06 9:32 ip., Blogger Iines said...

Tätä kirjevaakaa en myykään. Se on isän kirjevaaka, jolla hän punnitsi kirjeensä, jotka virka-asioissa lähetti. Muistan hyvin ne tarkat punnitsemiset! Ja kyllä minäkin punnitsin tuolla vaa'alla lapsena vaikka mitä. Pikkuisen siinä on vain yksi kohta vääntynyt. Sen voisi korjata, mutta en uskalla itse vääntää, ettei katkea.

Tuo paperiveitsi on myös isältä. Sen veitsipää on tietääkseni norsunluuta ja tuo pää on hopeaa. Sillä avattiin ne isän kirjeet. Veitsi on alunperin papalta, ja nimikirjaimet siinä ovat sekä isäni että pappani.

 
At 16/10/06 10:07 ip., Blogger a-kh said...

Jaa, olis kiva tietää, mitä isäs työkseen teki. Eik se ollu opettaja?

 
At 16/10/06 10:09 ip., Blogger Iines said...

Se oli lakimies, tosin niin kuin olen kertonut juoppo sellainen..

 
At 17/10/06 2:05 ip., Anonymous Anonyymi said...

Kauniita arvokkaita esineitä!

 
At 17/10/06 2:53 ip., Blogger Iines said...

Olisi mielenkiintoista tietää tuon hopeapäisen/norsunluisen paperiveitsen summittainen arvo. Ei ole pienintäkään käsitystä siitä. Eihän hopea nyt niin kauhean arvokasta ole, mutta kai vanhalla hopealla nyt jokin arvo sentään on? En tiedä edes veitsen tarkkaa ikää, vain sen, että isä on saanut sen omalta isältään

 
At 17/10/06 9:16 ip., Blogger Liisa said...

Kauniita esineitä. Ja kuvat kuin grafiikkaa.

Yleensä huonekasvit pitävät kesästä ulkona, lomasta. :)

 
At 18/10/06 4:06 ip., Blogger a-kh said...

Olen tuntenut juoppoja tuomareita. Kysyin vain siinä mielessä, koska tulen melkein rutiininomaisesti ostaneeksi henkilömatrikkeleita, kun kohdalle sattuu.

 
At 18/10/06 7:30 ip., Blogger Iines said...

Näitä kaikenlaisia henkilömatrikkeleita on usein osunut silmiini huutokaupoisssa, eri muodoissaan. En ole varma, saisiko sellaisa edes julkisesti kaupitella, mutta harvoin sitä huutokaupoissa lain kirjainta orjallisesti noudatetaan..

 
At 19/10/06 1:44 ip., Anonymous Anonyymi said...

Nytpä pääsin näkemään kuvasi, ne on nuo evästeet joista Hotanen minua aina muistuttaa.

Minä en kerää mitään vanhaa, ainoastaan suomalaisia postimerkkejä ja niitäkin satunnaisesti.
Muutettaessa oli tavaraa ihan riittävästi muutenkin.
Kyllähän noissa vanhoissa esineissä on hisoriaa ja kauniitakin ovat sitä en kiellä, mutta kerätköön muut.
Kotini ei tosiaankaan muistuta museota, luoja paratkoon=)

 
At 19/10/06 6:29 ip., Blogger a-kh said...

Niin, et ole vielä itsekään ihan museokamaa.

Minun koneessani on sama ikävä ominaisuus kuin sinullakin. Täytyy turhan usein käydä tyhjentämässä välimuisti. Mikähän lukema pitäisi panna megatavumäärään, sanokoon ken tietää, sillä en ole tekniikan ihmelapsi. Läpsyn kanssa ei ole ongelmia.

 
At 19/10/06 7:26 ip., Anonymous Anonyymi said...

Ai niin, piti myös sanomani,että tuo vaakakuva on hieno, miun maun mukkaan sanos itäsuomalainen.

 

Lähetä kommentti

<< Home