Minusta se keskimmäinen kuva oli kohteesta huolimatta erittäin leppoisa, sellainen harmittoman hyväntuulinen. - Kuin rivi postilaatikoita tai nimiä rappukäytävän taulussa...
Terve Ikkunaiines! Synkällä mielellä näin 13 pv ja perjantaina? Vitsi,vitsi! Kuvasarjana kertova, mutta ei yksittäin toimiva. Viimeinen ja eka kuva toimivat myös erikseen. Lumi "palanut puhki" Vaatii korjausta valotukseen. voisi olla jopa 2 aukon verran. Tutustu manuaalin korjaustointoihin. Sinullahan on muistaakseni järkkäri? Kiva,että löydät kuvillesi uusia kohteita.
Maria, olen aina pitänyt hautausmaista ja vanhoista muistomerkeistä. Lisäksi minua kiehtovat elämän "suuret totuudet".
Panin korvan takse tuon miljöökuvauksen, jonka anonyymi antoi minulle ikään kuin läksyksi. Minua harmitti se, että täällä pikkukaupungissa on niin vähän kiinnostavia miljöitä, esimerkiksi vanhoja rakennuksia tai rantoja. Halusin tällä mustan huumorin hieman ironisella kuvasarjalla näyttää, että tässä sitä ainoata miljöötä pesee, mikä maaseutukaupungista irtoaa.
Haavetar, halusin kuvata keskimmäisen kuvan juuri noin kuin näit sen, että siinä on jotain kodikkuutta, ihmisen käden lämmin jälki, vieri vieressä ollaan ja elell... eikun ollaan vaan. Ajattelin myös niin, että se voisi kenties kuvata positiivisuutta, sitä että elämä jatkuu kuoleman jälkeen ja että suru väistyy ennen pitkää.
Nuo pitkät kivirivit ovat aika lohduttomia, kertonevat ihmisen osasta ja tasa-arvosta, joka mullan alla vallitsee. Jokaisen kivi sammaloituu tai vanhenee ja kallistuu, ja onko sillä oikeastaan väliä, vaikka se ei olekaan enää suorassa. Rivi on persoonallisempi kun kivet sojottavat vähän eri suuntiin.
Aivan anonyymi, en osaa katsoa, mistä sen aukon suuruuden näkee, kunhan vain näppäilin automatiikalla nämä pläjäykset. Kyllä se oppaassa on, kunhan katson sieltä.
PST Se harmittaa, että sain mielestäni kuvattua kauniin talvipukuisen jäniksen, joka loikkasi pelästyneenä erään kuusenrungon takaa. Otin siitä kaksi kuvaa, mutta en löytänyt niitä muistikortista. Tosin näppäsin hädissäni kiireellä, joten harakoille kai meni.
Illan oppitunti. Jos kuvaat automaatilla niin säädä valintakiekko kohtaan A niin siloin valitset itse aukon ja kameran automaatti säätää sopivan suljinnopeuden. Valintakiekon S taas päinvastoin eli valitset nopeuden itse ja kamera säätää aukon. Suosittelen käytettäväksi näin aluksi A valintaa. P on sopiva ihan vain kaikenlaiseen kuvaukseen jos ei halua itse vaikuttaa aukon tai nopeuden säätöihin. M asento eli manuaalinen valotuksen säätö vaatii sitten jo enempi opettelmista. Tällätavoin voit hallita syvyysterävyyttä, mutta ole tarkkana ettei nopeus jää liian pieneksi(tärähdysvaara). Omistatko muuten jalustan? Miljöömuotokuvauksella tarkoitin ihmisen kuvaamista miljöössä, no miljöökuvausta on hautausmaakin.Ihmisen kuvaaminen jossain omassa ympäristössään on kiinnostavaa. Esimerkiksi vaikkapa haudankaivaja nojailemassa lapioonsa hutausmaalla on kiinnostavampi kuin hautakivet. Ainakin mielestäni=) Taitaa kyllä olla nykyään niin, että haudat kaivetaan koneella? Se siitä taas tällä kertaa.
Jatkan vielä vähän. Luin tuota juttuasi uudestaan ja kirjoitit ettei pikkukaupungissa ole mielenkiitoisia kuvauskohteita. Olet väärässä,kohteet vain ovat liian tuttuja sillä et näe niitä. Meneppäs toiseen pikkukaupunkiin niin johan niitä alkaa löytyä Valitettavasti vain näin on. Olen lukenut kirjoituksiasi ja huomannut luovuutesi ja huumorintajusi. Olet luova ihminen joten opit kyllä myös näkemään. Älä ujostele kuvaamistasi sillä luulen, että teet niin? Olenko oikeassa tässäkin asiassa?
Taidat olla oikeassa tässäKIN asiassa. :) Muttamutta. Miljöökuvauksessa on vaan seinä vastassa. Eihän ihmisiä saa nykyään kuvata ilman heidän suostumustaan! Menenkö siis kysymään jokaiselta lapioonnojaajalta erikseen, että anteeksi mutta kuvaisin sinua, ole nyt vaan mahdollisimman luonteva? Vai mitä?
Lisäksi moni ihmisen ei halua valokuvaan, vaan suuri osa lakoaa kameran edestä kuin heinä tuulessa. Ja enhän minä nyt tuttujeni kuvia blogissani julkaise... Miten ihmeessä siis kuvata ihmisiä heidän ammateissaan? Salaa puskissa kykkienkö? :)
Kiitti muuten oppitunnista, tuo valotusasia vaivaa minua nyt, mutta toivottavasti seljätän sen vielä.
7 Comments:
Minusta se keskimmäinen kuva oli kohteesta huolimatta erittäin leppoisa, sellainen harmittoman hyväntuulinen. - Kuin rivi postilaatikoita tai nimiä rappukäytävän taulussa...
Terve Ikkunaiines!
Synkällä mielellä näin 13 pv ja perjantaina? Vitsi,vitsi!
Kuvasarjana kertova, mutta ei yksittäin toimiva. Viimeinen ja eka kuva toimivat myös erikseen. Lumi "palanut puhki" Vaatii korjausta valotukseen.
voisi olla jopa 2 aukon verran.
Tutustu manuaalin korjaustointoihin.
Sinullahan on muistaakseni järkkäri?
Kiva,että löydät kuvillesi uusia kohteita.
Kiroitus viheitä taas, että tunistat=)
Kiitos kommenteista!
Maria, olen aina pitänyt hautausmaista ja vanhoista muistomerkeistä. Lisäksi minua kiehtovat elämän "suuret totuudet".
Panin korvan takse tuon miljöökuvauksen, jonka anonyymi antoi minulle ikään kuin läksyksi. Minua harmitti se, että täällä pikkukaupungissa on niin vähän kiinnostavia miljöitä, esimerkiksi vanhoja rakennuksia tai rantoja. Halusin tällä mustan huumorin hieman ironisella kuvasarjalla näyttää, että tässä sitä ainoata miljöötä pesee, mikä maaseutukaupungista irtoaa.
Haavetar, halusin kuvata keskimmäisen kuvan juuri noin kuin näit sen, että siinä on jotain kodikkuutta, ihmisen käden lämmin jälki, vieri vieressä ollaan ja elell... eikun ollaan vaan. Ajattelin myös niin, että se voisi kenties kuvata positiivisuutta, sitä että elämä jatkuu kuoleman jälkeen ja että suru väistyy ennen pitkää.
Nuo pitkät kivirivit ovat aika lohduttomia, kertonevat ihmisen osasta ja tasa-arvosta, joka mullan alla vallitsee. Jokaisen kivi sammaloituu tai vanhenee ja kallistuu, ja onko sillä oikeastaan väliä, vaikka se ei olekaan enää suorassa. Rivi on persoonallisempi kun kivet sojottavat vähän eri suuntiin.
Aivan anonyymi, en osaa katsoa, mistä sen aukon suuruuden näkee, kunhan vain näppäilin automatiikalla nämä pläjäykset. Kyllä se oppaassa on, kunhan katson sieltä.
PST Se harmittaa, että sain mielestäni kuvattua kauniin talvipukuisen jäniksen, joka loikkasi pelästyneenä erään kuusenrungon takaa. Otin siitä kaksi kuvaa, mutta en löytänyt niitä muistikortista. Tosin näppäsin hädissäni kiireellä, joten harakoille kai meni.
Illan oppitunti.
Jos kuvaat automaatilla niin säädä valintakiekko kohtaan A niin siloin valitset itse aukon ja kameran automaatti säätää sopivan suljinnopeuden. Valintakiekon S taas päinvastoin eli valitset nopeuden itse ja kamera säätää aukon. Suosittelen käytettäväksi näin aluksi A valintaa. P on sopiva ihan vain kaikenlaiseen kuvaukseen jos ei halua itse vaikuttaa aukon tai nopeuden säätöihin. M asento eli manuaalinen valotuksen säätö vaatii sitten jo enempi opettelmista.
Tällätavoin voit hallita syvyysterävyyttä, mutta ole tarkkana ettei nopeus jää liian pieneksi(tärähdysvaara). Omistatko muuten jalustan?
Miljöömuotokuvauksella tarkoitin ihmisen kuvaamista miljöössä, no miljöökuvausta on hautausmaakin.Ihmisen kuvaaminen jossain omassa ympäristössään on kiinnostavaa. Esimerkiksi vaikkapa haudankaivaja nojailemassa lapioonsa hutausmaalla on kiinnostavampi kuin hautakivet. Ainakin mielestäni=) Taitaa kyllä olla nykyään niin, että haudat kaivetaan koneella? Se siitä taas tällä kertaa.
Jatkan vielä vähän. Luin tuota juttuasi uudestaan ja kirjoitit ettei pikkukaupungissa ole mielenkiitoisia kuvauskohteita. Olet väärässä,kohteet vain ovat liian tuttuja sillä et näe niitä. Meneppäs toiseen pikkukaupunkiin niin johan niitä alkaa löytyä Valitettavasti vain näin on. Olen lukenut kirjoituksiasi ja huomannut luovuutesi ja huumorintajusi. Olet luova ihminen joten opit kyllä myös näkemään. Älä ujostele kuvaamistasi sillä luulen, että teet niin? Olenko oikeassa tässäkin asiassa?
Taidat olla oikeassa tässäKIN asiassa. :) Muttamutta. Miljöökuvauksessa on vaan seinä vastassa. Eihän ihmisiä saa nykyään kuvata ilman heidän suostumustaan! Menenkö siis kysymään jokaiselta lapioonnojaajalta erikseen, että anteeksi mutta kuvaisin sinua, ole nyt vaan mahdollisimman luonteva? Vai mitä?
Lisäksi moni ihmisen ei halua valokuvaan, vaan suuri osa lakoaa kameran edestä kuin heinä tuulessa. Ja enhän minä nyt tuttujeni kuvia blogissani julkaise... Miten ihmeessä siis kuvata ihmisiä heidän ammateissaan? Salaa puskissa kykkienkö? :)
Kiitti muuten oppitunnista, tuo valotusasia vaivaa minua nyt, mutta toivottavasti seljätän sen vielä.
Lähetä kommentti
<< Home