Innostuin leikkimään tämän vanhan puoliksi märäntyneen perunakapan kanssa. Yläkuvassa kappa jäi vähän vinoon eli symmetriat kai pielessä, mutta värit ovat siksi voimakkaat, että panin näytille. Onko liian synkeää? Olisi kiva saada vähän palautetta tästä puusárjasta.. :) Aleksi hoi, minne jäit? Tai kuka tahansa?
täytyy myöntää, että olen muunnellut jonkin verran näitä värejä, tosin ei kovin radikaalisti. Tavoitteeni oli tehdä näistä tauluja, joihin hain erilaisa mieleisiäni sävyjä periaatteella, katsotaan mitä tulee. Perunakappa on siis luonnossa aivan vnhan kuluneen puun värinen, ja nyt kun se oli lumesta märkä, se sai hienoja sävyjä pienellä säädöllä. Esimerkiksi punainen on aika oma sävy märälle puulle.
*
rdahl,
samaa mieltä toiseksi ylimmästä kuvasta. Ensimmäinen joutaisi pois ja olisi pitänyt jättääkin se pois, kuten harkitsin. Hyvä oli saada samansuuntainen näkemys. Ja, salama oli ja värejä jonkinverran käsitelty ohjelmalla.
No hei taas. Piti välillä tehdä hiukan töitäkin, joten en ole ehtinyt juuri koneella muita häiritsemään. Heh.
Tuon ensimmäisen sarjan kommenttien kanssa olen aika pitkälti samaa mieltä. Juurikin lumen puhki palaminen ja terävyysalueen kapeus pistivät niissä silmään. Kapealla terävyysalueella saa aikaan joskus hienoa tavaraa, mutta mielestäni se toiseksi viimeinen kuva toimisi paremmin täysin terävänä. Olet ilmeisesti ottanut kuvan hiukan yläviistosta. Suoraan edestä ottamalla (tai pienempää aukkoa käyttämällä) terävyys olisi kohdallaan. Ajattele sitä terävyysaluetta suoraan linssiä vastaan kohtisuorana tasona. Jos kuvaat hiukan yläviistosta ja taso on kapea, jää osa kuvasta tason ulkopuolelle.
Etsin sinulle vielä jostain aiheesta enemmän kertovan linkin, kunhan saan aikaiseksi.
Tästä sarjasta olen enimmäkseen sitä mieltä, että:
Toinen kuva on selvästi mielenkiintoisin. Siitä Ei ole mitään ylimääräistä, mutta toisaalta se ei ole täysin yksitoikkoinenkaan. Väritkin ovat siinä tosiaan hienot.
Olisin jättänyt ensimmäisestä kuvastakin nuo harmaat reunukset ja varsinkin sen sinisen täpän yläreunasta pois. Mielestäni näennäinen vinous ei haittaa, jos ne reunat olisi tosiaan rajattu ulos. Syyt ja nuo reunojen liitokset näyttävät kuitenkin olevan linjassa. Nuo rajat ovat kuitenkin tämän kuvan ainoa pieni hairahdus. Kannattaa kiinnittää aina huomiota kuvan reunoihin, kun asettelua suunnittelee. En minä sitä pois jättäisi. Siitä saattaisi saada jopa tuota kakkostakin mielenkiintoisemman.
Mielestäni viimenen kuva on hiukan ylivalottunut.
Kaivan sinulle tosiaan huomenissa jonkunsortin linkkiä aiheeseen liittyen. Suosittelen kyllä niihin luoviin kuvaustiloihin tutustumista. Niiden avulla kikkallen sain ainakin itse mielestäni jonkinlaisen käsityksen siitä, mitkä elementit täytyy olla kohdallaan, jotta kuvasta tulisi edes jossain määrin onnistunut. Yrityksen ja erehdyksen tie on tässäkin asiassa varmaan paras tapa oppia.
kiitos taas! Tämä kohtisuoran tason ajatteleminen oli taas hyvä käytännön ohje, jonka ymmärsin ensi lukemalta ja sisäistinkin mielestäni.
Nyt näyttää siltä, että minun on vaan opeteltava niitä luovia kuvaustiloja rohkeasti ja unohdettava täysautomatiikka hetkeksi.
Arvokkaita vinkkejä ja kiinnostavaa palautetta olen täällä saanut, kiitos tähänastisesta, olen tosi iloinen, että vaivaudutte pitkiinkin analyyseihin.
Jonkinlaisen viime hetken joulukortin aion vielä väsätä sähköpostitervehdyksiä varten. Panen sen tänne tai toiseen blogiini. Pari ideaa on, jos tuo valkoinen amaryllis nyt suostuu aukeamaan ajoissa, vielä se on nupullaan...
No, enpä ehtinytkään vielä tänne kuvaamaan joulukorttia, mutta jonkinlainen tekele on tuossa toisessa blogissani, johon on tästä blogista linkki. Luulen, että kuvailen taas kohtapuoliin jotain.
kiitos kommentistasi. Olen viipyillyt kuviesi äärellä tovin ja todennut, että jos minulla olisi taito ja tekniikka hallussa, näppäilisin ehkä hyvinkin samankaltaisia otoksia kuin sinä. Rohkenen sanoa, että valokuvasilmässämme on jonkinlaista yhdenkaltaisuutta. Tai siinä, että nappaamme kokonaisuudesta ehkä samankaltaisia rajauksia. Ehkä juuri kuvien tuttuus pysäytti meikäläisen.
10 Comments:
Innostuin leikkimään tämän vanhan puoliksi märäntyneen perunakapan kanssa. Yläkuvassa kappa jäi vähän vinoon eli symmetriat kai pielessä, mutta värit ovat siksi voimakkaat, että panin näytille. Onko liian synkeää? Olisi kiva saada vähän palautetta tästä puusárjasta.. :) Aleksi hoi, minne jäit? Tai kuka tahansa?
Toiseksi ylin kuva on mielestäni paras. Siinä on kauniit värit ja sopivan abstrakti ja ilmeisesti et ole käyttänyt salamaa?
Maria,
täytyy myöntää, että olen muunnellut jonkin verran näitä värejä, tosin ei kovin radikaalisti. Tavoitteeni oli tehdä näistä tauluja, joihin hain erilaisa mieleisiäni sävyjä periaatteella, katsotaan mitä tulee. Perunakappa on siis luonnossa aivan vnhan kuluneen puun värinen, ja nyt kun se oli lumesta märkä, se sai hienoja sävyjä pienellä säädöllä. Esimerkiksi punainen on aika oma sävy märälle puulle.
*
rdahl,
samaa mieltä toiseksi ylimmästä kuvasta. Ensimmäinen joutaisi pois ja olisi pitänyt jättääkin se pois, kuten harkitsin. Hyvä oli saada samansuuntainen näkemys. Ja, salama oli ja värejä jonkinverran käsitelty ohjelmalla.
No hei taas. Piti välillä tehdä hiukan töitäkin, joten en ole ehtinyt juuri koneella muita häiritsemään. Heh.
Tuon ensimmäisen sarjan kommenttien kanssa olen aika pitkälti samaa mieltä. Juurikin lumen puhki palaminen ja terävyysalueen kapeus pistivät niissä silmään. Kapealla terävyysalueella saa aikaan joskus hienoa tavaraa, mutta mielestäni se toiseksi viimeinen kuva toimisi paremmin täysin terävänä. Olet ilmeisesti ottanut kuvan hiukan yläviistosta. Suoraan edestä ottamalla (tai pienempää aukkoa käyttämällä) terävyys olisi kohdallaan. Ajattele sitä terävyysaluetta suoraan linssiä vastaan kohtisuorana tasona. Jos kuvaat hiukan yläviistosta ja taso on kapea, jää osa kuvasta tason ulkopuolelle.
Etsin sinulle vielä jostain aiheesta enemmän kertovan linkin, kunhan saan aikaiseksi.
Tästä sarjasta olen enimmäkseen sitä mieltä, että:
Toinen kuva on selvästi mielenkiintoisin. Siitä Ei ole mitään ylimääräistä, mutta toisaalta se ei ole täysin yksitoikkoinenkaan. Väritkin ovat siinä tosiaan hienot.
Olisin jättänyt ensimmäisestä kuvastakin nuo harmaat reunukset ja varsinkin sen sinisen täpän yläreunasta pois. Mielestäni näennäinen vinous ei haittaa, jos ne reunat olisi tosiaan rajattu ulos. Syyt ja nuo reunojen liitokset näyttävät kuitenkin olevan linjassa. Nuo rajat ovat kuitenkin tämän kuvan ainoa pieni hairahdus. Kannattaa kiinnittää aina huomiota kuvan reunoihin, kun asettelua suunnittelee. En minä sitä pois jättäisi. Siitä saattaisi saada jopa tuota kakkostakin mielenkiintoisemman.
Mielestäni viimenen kuva on hiukan ylivalottunut.
Kaivan sinulle tosiaan huomenissa jonkunsortin linkkiä aiheeseen liittyen. Suosittelen kyllä niihin luoviin kuvaustiloihin tutustumista. Niiden avulla kikkallen sain ainakin itse mielestäni jonkinlaisen käsityksen siitä, mitkä elementit täytyy olla kohdallaan, jotta kuvasta tulisi edes jossain määrin onnistunut. Yrityksen ja erehdyksen tie on tässäkin asiassa varmaan paras tapa oppia.
Aleksi,
kiitos taas! Tämä kohtisuoran tason ajatteleminen oli taas hyvä käytännön ohje, jonka ymmärsin ensi lukemalta ja sisäistinkin mielestäni.
Nyt näyttää siltä, että minun on vaan opeteltava niitä luovia kuvaustiloja rohkeasti ja unohdettava täysautomatiikka hetkeksi.
Arvokkaita vinkkejä ja kiinnostavaa palautetta olen täällä saanut, kiitos tähänastisesta, olen tosi iloinen, että vaivaudutte pitkiinkin analyyseihin.
Jonkinlaisen viime hetken joulukortin aion vielä väsätä sähköpostitervehdyksiä varten. Panen sen tänne tai toiseen blogiini. Pari ideaa on, jos tuo valkoinen amaryllis nyt suostuu aukeamaan ajoissa, vielä se on nupullaan...
Kolmas kuva ylhäältä on ihan vekkuli juttu.
http://www.pikseli.fi/digifaq/
Agaetis byrjun. Sigur ros.
Hyvä alku. Islantilainen bändi. Kannataa tutustua myös siihen.
No, enpä ehtinytkään vielä tänne kuvaamaan joulukorttia, mutta jonkinlainen tekele on tuossa toisessa blogissani, johon on tästä blogista linkki. Luulen, että kuvailen taas kohtapuoliin jotain.
Täytyypä katsastaa tuo linkkikin nyt..
Puu on aika puiseva kuvauskohde. Mukavasti syyt ja seuraukset näistä näkyy...
Ah labbai,
kiitos kommentistasi. Olen viipyillyt kuviesi äärellä tovin ja todennut, että jos minulla olisi taito ja tekniikka hallussa, näppäilisin ehkä hyvinkin samankaltaisia otoksia kuin sinä. Rohkenen sanoa, että valokuvasilmässämme on jonkinlaista yhdenkaltaisuutta. Tai siinä, että nappaamme kokonaisuudesta ehkä samankaltaisia rajauksia. Ehkä juuri kuvien tuttuus pysäytti meikäläisen.
Lähetä kommentti
<< Home